MIKKELIN MIESLAULAJAT

Koonnut: Kauko Juntunen Mikkelin musiikinhistoriaa

Järjestäytyneitä musiikkiyhdistyksiä. soittokuntia ja laulukuoroja on Mikkelissä ollut jo viime vuosisadan loppupuolella. Ensimmäinen mieskuoro, Mikkelin Kauppa-apulaisyhdistyksen Mies- kuoro, perustettiin v. 1897. Sitä johti koko sen toiminta-ajan silloisen 6:nnen Mikkelin Tarkk’ampujapataljoonan torvisoittokunnan soittaja Kalle Sihvonen. Koska kauppa-apulaisen ammatti tähän aikaan oli arvostettu ammatti – paljon enemmän kuin nykyisin – liittyi kuoroon varsinaisten perustajien lisäksi eräitä vapaan ammatin harjoittajia. Kuoro jaksoi elää vain lyhyehkön ajan ja sen jälkeen v. 1898 perustettiin Mikkelin Kansallislauluyhdistys, joka ylläpiti sekä seka- että mieskuoroa vuoteen 1902 saakka. Johtajana toimi tirehtööri Emerik Rytkonen. Tämän jälkeen on perustettu useitakin laulukuoroja, mutta ne kaikki jäivät lyhytaikaisiksi. Huomattavin yritys mieskuorojen alalla syntyi vasta Suomen itsenäisyyden alkuvuosina, jolloin perustettiin Mikkelin Suojeluskunnan Mieskuoro v. 1919. Ihme kyllä, vaikka tähän kuoroon tuli huomattavan paljon laulajia – ’ m.m. akateemisissa kuoroissa aikaisemmin laulaneita – ja vaikka sen johtajana oli sittemmin Suomen Armeijan ylikapellimestarina tunnetuksi tullut kapellimestari Lenni Linnala, tämäkään kuoro ei jaksanut elää kuin pari vuotta. Sen toiminta loppui v. 1921. Jälkipuheina on kuoron laulajilta saatu kuulla, että yhtenä syyni kuoron nukahtamiseen oli ehkä se, että laulajat, varsinkin aikaisemmin kuoroissa laulaneet, eivät jaksaneet tottua Linnalan systeemiin ja jäivät yksi toisensa jälkeen pois kuorosta. Sitten tulikin muutaman vuoden väliaika, jolloin paikkakunnalla oltiin ilman mieskuoroa. kunnes helmikuun 19 pnä 1929 ryhdyttiin jälleen mieskuoron perustamispuuhiin.

Mieslaulajain perustamisvaiheet

Mikkelin Mieslaulajain perustamisvaiheet alkavat helmikuun 19 päivästä 1929. jolloin pidettiin asiasta kokous täkäläisen Liikemiesseuran huoneistossa. Saman aamun sanomalehdissä oli joku asianharrastaja kutsunut hankkeeseen innostuneita laulajia koolle keskustelemaan mieskuoron perustamisesta paikkakunnalle. Kutsua noudatti 15 mieslaulajaa, mutta aloitteentekijä ei saapunut asiaansa esittämään. Kokous saatiin kuitenkin pystyyn, sille valittiin puheenjohtajaksi matkaposteljooni Emil Ansa sekä sihteeriksi asioitsija Jere Partti.

Kokouksen yksimielinen päätös oli, että mieskuoro on paikkakunnalla erittäin tarpeellinen ja uskottiin siihen saatavan runsaasti laulajiakin, kun vain pannaan ripeästi toimeksi. Kokouksessa valittu toimikunta sai tehtäväkseen tiedustaa sopivaa johtajaa ja harjoitushuonetta sekä sen jälkeen ja mahdollisimman nopeasti kutsua kokoon laulajia perustavaan kokoukseen. Kokouksen kuluessa sitten selvisi, että kokouskutsun sanomalehtiin oli toimittanut Polkupyöräpataljoona 3:n silloinen kapellimestari, säveltäjä Edvin Heimovalta, vaikkei hän kokouksen menoon kuitenkaan ottanut osaa, ja hän tuli siis antaneeksi vain alkusysäyksen M.M.L:n perustamishankkeille. Hän ei myöhemminkään tullut kuoroon mukaan. Parin kolmen päivän kuluttua valittu toimikunta sitten piti kokouksen, valiten puheenjohtajakseen toimittaja V. S. J. Laamasen ja sihteerikseen edellä mainitun Jere Partin. Jo samasta kokouksesta käsin tiedusteltiin puhelimitse tirehtööri Kaarlo Erkamalta (silloinen Berkan), suostuisiko hän rupeamaan perustettavan mieskuoron johtajaksi ja saatiin myös tiedusteluun myönteinen vastaus. Yksin tein pyydettiin lyseon rehtorilta lyseon laululuokkaa harjoitushuoneeksi ja tähänkin pyyntöön saatiin oitis myöntävä vastaus. Näin ollen toimikunta päätti kutsua kuoron perustavan kokouksen koolle lyseolle maaliskuun 5 päiväksi klo 19 ja omasta puolestaan ehdottaa laulukunnan nimeksi Mikkelin Mieskuoro.

Vilkasta alkutoimintaa

Edellä mainittuna päivänä pidettiinkin sitten perustava kokous lyseon laululuokassa ja läsnä oli 25 laulajaa. Perustavan kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Vilho Karppala ja pöytäkirjan laatijaksi väliaikaisen toimikunnan sihteeri. Säännöt tulivat pienin muodollisin muutoksin yksimielisesti hyväksytyiksi ja nimeksi laulukunnalle annettiin Mikkelin Mieslaulajat. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin toimittaja Sakari Brofeldt, mutta hän joutui pian muuttamaan pois paikkakunnalta ja hänen tilalleen tuli veturimies Elis Lakomaa (ent. Larsson), yksi alkukauden innokkaimpia toimihenkilöitämme. Kokouksessa valittiin yhdistykselle myöskin johtokunta. Ensimmäiseen johtokuntaan tuli valituksi myös perustamispuuhissa suurimman helteen kantanut asioitsija Jere Partti. Hän sai rahastonhoitajan paljon vaativan tehtävän ja hoitikin sitä keskeyttämättä alusta alkaen 10 vuotta. Laulaminen aloitettiin suuren innostuksen vallitessa maaliskuun 12 pnä, jolloin pidettiin ensimmäiset harjoitukset. Niitä jatkettiin sitten aina kesäkuun alkupäiviin saakka ja kerittiin pitää kaikkiaan 26 kertaa. Syyskausi aloitettiin syyskuun alussa ja pidettiin kaikkiaan 22 harjoitusta, joten ensimmäisen toimintavuoden aikana käytiin yhteensä 48 harjoituksessa. Ensimmäisen laulukauden aikana oli kuoron vahvuus 24 ja syyskauden päättyessä 28 laulajaa.

Ensikonsertti joulukuussa 1929

Ensimmäisenä toimintavuotenaan sai kuoro vuokratuksi Lamposaaren juhannuksen aattojuhlia varten ja kun juhannuspäivänä oli ensimmäinen virallinen esiintyminen kaupungin toimeenpanemassa lippujuhlassa, olikin tie esiintymisille avattu. Laulutilauksia alkoi tulla enenevässä määrin ja kun 11. 12. 1929 pidettiin ensikonsertti silloisella V.P.K:n talolla ja se sai hyvän yleisömenestyksen, lähdettiin mieli iloisena toimintaa jatkamaan. V. 1931 aloitettiin säännölliset laulutervehdykset Vappuna invalidikoti Kyyhkylässä ja tästä tavasta muodostunut kuorolle kiitollinen jatkuva perinne. Samana vuonna annettiin myös ensi kerran konsertti Otavan Kansanopistolla. Kuoro aloitti neljäntenä toimintavuotenaan myös n.s. Uuden Vuoden vastaanoton, esittämällä vuosien vaihtuessa laulua aluksi kirkon vierellä olevalla Vapaussodan sankaripatsaalla ja myöhemmin kirkon pääoven edustalla, kadulta johtavilla rappusilla.

Runsaasti vierailuja

Ensimmäisenä 10-vuotiskautenaan kuoro harjoitteli ahkerasti, uusia lauluja opittiin runsaasti ja konsertteja annettiin paitsi kotikaupungissa myöskin muualla, m.m. Otavassa, Mäntyharjulla, Juvalla, Puumalassa, Pieksämäellä, Joroisissa ja vastattiin Jyväskylän Sirkkojen ja Kuopion Suojeluskunnan Laulajain täällä antamiin konsertteihin vastavierailulla Jyväskylään ja Kuopioon. Varsinkin Kuopion konsertti oli kuorolaisille elämys ei ainoastaan konsertin onnistumisen, vaan myöskin juhlavan vastaanoton vuoksi. Ennen konserttia (3. 4. -38) kuoro kävi laulu- tervehdyksellä maaherratar Rosenqvistin luona. Mikkelin lehdet lainailivat kuopiolaislehtien otsikoita konsertin arvostelusta seuraavaan tapaan: Mikkelin Mieslaulajat saavutti Kuopiossa suuren menestyksen – Yleisöä täysi huone – Suosionosoitukset loppumattomat – Melkein koko ohjelma oli toistettava – Laakerilyyra. Mainittakoon jonkinmoisena kuriositeettina, että kyseisessä Kuopion konsertissa kuoro sai laulaa Hagforsin sävellyksen ”Yön tuikkivain tähtien alla” kolmeen kertaan. Sooloista vastasivat Aarre Partti, Olavi Räihä ja Kauko Juntunen. Kaikkiaan annettiin ensimmäisen 10-vuotiskauden aikana konsertteja Mikkelissä 13, muualla 10, ulkoilmakonsertteja 2, yhteiskonsertteja sekakuoron ja orkesterin kanssa 3, konserttitanssiaisia pidettiin 5 ja erilaisia perhejuhlia oman väen ja ystävien kesken järjestettiin 15. Myös tilapäisesiintymisiä oli runsaasti, kaikkiaan 210 eli vuotta kohden 21. Kuoron miesvahvuus ensimmäisenä 10-vuotiskautena vaihteli 24 – 55 laulajaa.